Jouluristin nostaminen on vanha lapväärtiläinen perinne, joka voidaan jäljittää aina pakanallisiin aikoihin. Silloin se nostettiin, jotta karkotettaisiin pahat henget pois. Tänäpäivänä joulurististä on tullut tavallaan tavaramerkki Lapväärtin seudulle ja se antaa oman erikoisen leimansa seudulle jouluaikaan.
Jotka vierailevat Lapväärtissä joulun aikaan pistävät nopeasti merkille komeat jouluristit, jotka löytyvät useista pihoista lipputankoihin tai ulkorakennusten päätyihin kiinnitettynä. Lapväärtin ristillä, joka on tehty puusta,on musta, vinossa olevan neliön muotoinen runko. Jouluristin neliön ympärillä tai sisäpuolella on usein pienempiä neilöitä ja tyyliteltyjä aurinkoja tai auringon säteitä. Neliön sekä ylä- että alapuolella on poikkisalpa, johon lamput kiinnitetään. Myös neliön keskellä kulkee poikkipuu. Poikkipuiden päihin on kiinnitetty tuohilenksut, joihin kiinnitetään kuusenhavutupsut. Nykyään jouluristeissä on säkhölamput, jotka nykyään ovat lähes yksinomaan punaiset ja vihreät. Punaiset lamput muodostavat ristin, ja vihreät lamput loistavat joka kulmassa.
Kokoluokat
Gustav Evarsb ryhtyi valmistamaan sisäkäyttöön tarkoitettuja pienoisjouluristejä vuonna 1957, myös näitä on ajan kuluessa ryhdytty varustamaan eri värisillä sähkölampuilla. Nykyään valmistetaan yhteensä kolmen eri kokoluokan jouluristejä. Näistä ikkunoihin asetettavat pienoisjouluristit ovat suosituimpia. Perinteisin risti on iso jouluristi, joka on toiminut mallina pienemmille, kun niitä on alettu valmistamaan. Risteistä löytyy myös keskikoko.
Perinteet
Tradition mukaan jouluristin saa sytyttää vasta jouluaattona ja sammuttaa Nuutin päivänä, mutta vasta laskiaistiistaina risti otetaan alas. Jouluristiä koristavat kuusenhavutupsut symbolisoivat luonnon uudelleensyntymistä ja toivoa hyvästä sadosta seuraavalle vuodelle. Perimätiedon mukaan tupsun putoaminen tarkoitti lähiomaisen kuolemaa seuraavan vuoden aikana. Jos talossa on suruaika, ei jouluristiä saa pystyttää sinä vuonna.
Jotka vierailevat Lapväärtissä joulun aikaan pistävät nopeasti merkille komeat jouluristit, jotka löytyvät useista pihoista lipputankoihin tai ulkorakennusten päätyihin kiinnitettynä. Lapväärtin ristillä, joka on tehty puusta,on musta, vinossa olevan neliön muotoinen runko. Jouluristin neliön ympärillä tai sisäpuolella on usein pienempiä neilöitä ja tyyliteltyjä aurinkoja tai auringon säteitä. Neliön sekä ylä- että alapuolella on poikkisalpa, johon lamput kiinnitetään. Myös neliön keskellä kulkee poikkipuu. Poikkipuiden päihin on kiinnitetty tuohilenksut, joihin kiinnitetään kuusenhavutupsut. Nykyään jouluristeissä on säkhölamput, jotka nykyään ovat lähes yksinomaan punaiset ja vihreät. Punaiset lamput muodostavat ristin, ja vihreät lamput loistavat joka kulmassa.
Kokoluokat
Gustav Evarsb ryhtyi valmistamaan sisäkäyttöön tarkoitettuja pienoisjouluristejä vuonna 1957, myös näitä on ajan kuluessa ryhdytty varustamaan eri värisillä sähkölampuilla. Nykyään valmistetaan yhteensä kolmen eri kokoluokan jouluristejä. Näistä ikkunoihin asetettavat pienoisjouluristit ovat suosituimpia. Perinteisin risti on iso jouluristi, joka on toiminut mallina pienemmille, kun niitä on alettu valmistamaan. Risteistä löytyy myös keskikoko.
Perinteet
Tradition mukaan jouluristin saa sytyttää vasta jouluaattona ja sammuttaa Nuutin päivänä, mutta vasta laskiaistiistaina risti otetaan alas. Jouluristiä koristavat kuusenhavutupsut symbolisoivat luonnon uudelleensyntymistä ja toivoa hyvästä sadosta seuraavalle vuodelle. Perimätiedon mukaan tupsun putoaminen tarkoitti lähiomaisen kuolemaa seuraavan vuoden aikana. Jos talossa on suruaika, ei jouluristiä saa pystyttää sinä vuonna.
Historia
Pakanallisina aikoina pystytettiin karsittuja puita, joihin oli jätetty vain latva, ajamaan pois pahoja henkiä vuoden eri juhlien aikaan. Jouluristin maantieteellinen levinneisyys oli silloin paljon nykyistä suurempi. 1800-luvulla on eteläisen Pohjanmaan lisäksi jouluristejä ollut ilmeisesti myös Uudellamaalla, Turunseudulla sekä Pohjois-Pohjanmaalla. Silti suurin osa jouluristeistä on aina löytynyt Vaasan eteläpuolelta. Täällä niitä on jo pidemmän aikaa kutsuttu jouluristeiksi, ja ne ovat pitkän aikaa pysyneet muodoltaan samankaltaisina.
Jouluristin eri ulkonäölliset muunnelmat johtunevat osittain siitä, mistä kylästä omistaja on kotoisin, osittain valmistajan mielikuvituksesta ja nikkarointi-innostuksesta. Erot johtuvat enimmäkseen neliön, eli aurinkosymboolin eri muotoiluista. Jouluristi valmistetaan mieluiten hongasta tai haavasta, koska näitä puulajeja on helppo työstää. Rinkulat tehdään tuohesta ja tupsut kuusenhavuista. Lamput ovat punaisia, vihreitä ja/tai sinisiä, riippuen alkuperäisestä kotikylästä. Väriyhdistelmät ovat todennäköisesti peräisin kylän kansallispuvun väreistä.
Valmistus
Lapväärtin kansanopisto on ollut jouluristien valmistuksen tapahtumapaikkana vuodesta 1947. Valmistus on tapahtunut kurssitoiminnan muodossa ja näin traditio on siirretty seuraaville sukupuolville. Kursseja pidetään vuosittain.
Nykyään jouluristejä näkee joulunaikaan eniten Lapväärtissä, sekä sisätiloissa että ulkona. Vuonna 1999 pystytettiin noin 200 jouluristiä Lapväärtissä, Peruksessa ja Lålbyssä. Jouluristejä voi myös löytää ympäri maailman, koska monet maastamuuttajat ovat ottaneet ne mukaansa tai sukulaiset ovat lahjoittaneet jouluristin muistona kotiseudusta.
Lapväärtin kansanopisto on ollut jouluristien valmistuksen tapahtumapaikkana vuodesta 1947. Valmistus on tapahtunut kurssitoiminnan muodossa ja näin traditio on siirretty seuraaville sukupuolville. Kursseja pidetään vuosittain.
Nykyään jouluristejä näkee joulunaikaan eniten Lapväärtissä, sekä sisätiloissa että ulkona. Vuonna 1999 pystytettiin noin 200 jouluristiä Lapväärtissä, Peruksessa ja Lålbyssä. Jouluristejä voi myös löytää ympäri maailman, koska monet maastamuuttajat ovat ottaneet ne mukaansa tai sukulaiset ovat lahjoittaneet jouluristin muistona kotiseudusta.