Lapväärtin kansallispuku

Tiedätkö miten Lapväärtin kansallispukua pidetään tai miten monta päivää aidot hopeahäät (kruunuhäät) kestivät? Seuraavassa olemme keränneet vähän tietoa naisenpuvusta – tumma puku, miehenpuvusta sekä sekä hopeahäiden vietosta.

Naisen puku

Nauha -tai tykkimyssy   Myssyssä on kova paperikoppa, joka on päällystetty puvun väreihin sopivalla silkillä.  Kirjottu myssy on aina paikkakunnan pukukuvauksen mukainen. Myssyyn kuuluu niskarusetti. Myssyn alla on aina kangaskappale, jossa leveä pitsi.  Pitsi on tärkätty sileäksi pään muotoon niin , että se puettuna kehystää kasvoja. 

Korvamyssy kuuluu joihinkin pohjalaisiin pukuihin. Se on pehmeä myssy silkistä tai painetusta puuvillakankaasta eli karttuunista. Myssyä koristavat silkkinauhasta tehdyt nauharuusut ja leuan alla roikkuva silkkinauha. 

Liinalakki tai tanu on ommeltu puoli- tai kokopellavasta ja etureunaa koristaa pitsi.

Paita, pellava- tai puolipellavakankaasta. Paita on ommeltu suorista kappaleista. Hihat ovat leveät ja olalla ja hihansuissa on tiheät vetopoimutukset ja laskokset. Hihassa on kainalotilkku, joka antaa liikkumaväljyyttä. Paidassa on etulista tai yksinkertainen kaula-aukko.  Puserossa voi olla reikäommelta tai valkoista tai punaista kirjonta.

Liivi on samaa kangasta kuin hame tai yksivärinen ja sen on oltava tyköistuva. Liivin vuorina on karkea pellavakangas.

Hame on raidallista puolipellavaa tai yksiväristä verkaa.  Hameen kankaan leveys on vähintään kolme metriä. Hameen vyötärö on edestä sileä ja väljyys on koottu sivuille ja taakse pienin laskoksin tai vetopoimuttamalla. Hameen pituus on noin 15 cm lattiasta. Hameen alle puetaan yksi tai useampia, mieluiten puolivillaisia, alushameita tuomaan kaunista muotoa.

Esiliina on 80-90-100 cm leveä ja 5-10 cm hametta lyhyempi. Esiliinan yläreuna on joko laskostettu tai vetopoimutettu.  Useimpiin pukuihin on useita esiliinavaihtoehtoja. Esiliina voi olla esimerkiksi valkoinen pellavainen tai puolipellavainen, reikäompeleella tai ilman, linonkinen (harsokangas), puolivillainen tai silkkinen.

Tasku kiinnitetään hameen vyötärökaitaleeseen messinkisellä taskukokalla tai pukuun kuuluvalla pirtanauhalla.  Tasku sijoitetaan oikealle puolelle osittain esiliinan alle. Jokaiseen pukuun kuuluu oma taskumalli.

Hartiahuivit Kansallispuvun kanssa voi pitää erilaisia hartiahuiveja. Eri värisiä ja kuviollisia silkkihuiveja.  Villamusliinihuiveja, jossa painetut kukkakuviot valkoisella, mustalla tai punaisella pohjalla. Joihinkin pukuihin on vaihtoehtona kudottu puuvillahuivi.

Röijy on ommeltu yksivärisestä verka- tai puolivillakankaasta ja joihinkin pukuihin raidallisesta puolivillakankaasta. Se vuoritetaan karkealla pellavakankaalla. Röijyn pituus voi vaihdella hyvin lyhyestä puolipitkään ja röijyn selässä on usein körtit.

Jalkineet mustat kansallispukukengät paikkakuntakohtaisin messinkisoljin tai ilman.

Sukat puuvillasta tai villasta, ulottuvat polveen tai polven yläpuolelle. Viitelöidyt tai peukaloidut sukkanauhat sidotaan polven alle pitämään sukkia ylhäällä. 

Korut puvun kanssa ei käytetä rannekelloa tai nykyaikaisia koruja lukuun ottamatta vihkisormusta. Joihinkin pukuihin kuuluu hopeariipus punaisilla kivillä, helminauha tai rintakoru Kaikkien pukujen kanssa pidetään hopeista huivisolkea.

Naisen puku- tumma puku

Päähine Korvamyssy, mustaa silkkiä vihreillä tai mustilla nauhasilmukoilla ”ruusuilla” pään päällä, silkkinauha leuan alla.

Paita Koko- tai puolipellavapaita valkoista pellavaa runsaalla kirjonnalla, jota voidaan vaihdella. Lapväärtin ja Tiukan kirjonnat poikkeavat jonkin verran toisistaan. Halkio leveällä listalla, olkavahvike ja hihansuut koristellut pitsillä tai kirjonnalla, reikäompeleella tai valkoisella vetopoimutuksella.   Leveät hihat joissa vetopoimutuksella tehtyjä poimuryhmiä olalla ja hihansuissa leveä rypytys. 

Liivi Liivi on mustaa verkaa, niin lyhyt että paita näkyy. Kiinnitys kahdella peililasinapilla, kaksi peililasinappia selässä körtin kohdassa, jossa liiviä ympäröivä poikkipoimu päättyy. Hame Hamekangas on puolivillaa, kapearaitainen, flammuraidat mustalla, violetilla, tummansinisellä tai vihreällä pohjalla. Hameessa on leveä poikittaistaitos polven alapuolella.

Hametasku Kaksoistasku, joka suljetaan messinkinapilla, ommeltu tummista kangaslapuista. Pidetään osittain esiliinan alla, oikealla puolella.

Esiliina Esiliina kapearaitaista puolivillakangasta hameen väreissä ja poikkitaitos polvenalapuolella. Esiliinassa on kuviokudotut esiliinanauhat.

Hartiahuivi Iso hartiahuivi painettua villamusliinia, jossa kukkakuviot mustalla tai vihreällä pohjalla tai silkkihuivi. Huivia pidetään liivin alla ja se kiinnitetään yksinkertaisella hopeisella shaalineulalla. Pukua voi pitää myös ilman hartiahuivia.

Sukat Sileät valkoiset tai mustat puuvilla- tai villasukat Lapväärtissä ja mustat Tiukassa. 

Jalkineet Mustat kansallispukukengät soljilla tai ilman.

Paita Paita tummaa verkaa samalla leikkauksella kuin liivi mutta hihoilla. Reunustettu sametilla ja kaula-aukossa epätasainen verkareuna koristuksena, hihansuissa kolme peililasinappia.

Miehen puku

Päähine ennen vanhaan pidettiin aina päähinettä. Hattu voi olla korkea sylinteri tai matala leveälierinen huopahattu, lipallinen huopalakki tai neulottu pipo.

Paita pellava- tai puolipellavakangasta. Paita ommellaan suorista kappaleista, hihat ovat leveät ja hihansuussa ja olalla on tiheä vetopoimutus tai laskokset. Hihassa on liikkumavapautta lisäävä kainalotilkku ja olkatilkku lisäämässä liikkumaväljyyttä. Puserossa on edessä lista tai vain kaula-aukko.  Paidassa on lanka- tai helmiäisnapit. Puserossa voi olla valkoista tai punaista reikäommelta tai kirjontaa.

Kaulahuivi värillistä tai kuvioitua silkkiä. Kaulahuivi on neliskulmainen ja taitetaan ensin kolmioksi ja sitten rullataan n. 5 cm leveäksi. Huivi kiedotaan kaksi kertaa kaulan ympäri tukemaan paidankaulusta.  Huivi sidotaan kahdella solmulla ja päät piilotetaan liivin alle. 

Liivi kapearaitaista puolivillakangasta tai verkaa. Polvihousupukuun liivi on niin pitkä, että housujen vyötärökaitale peittyy mutta luukun napit näkyvät. Puvuissa, joihin kuuluu pitkä housut, liivi voi myös olla niin lyhyt, että paitaa näkyy liivin ja housujen välistä. Liivi on tyköistuva ja napitetaan messinki-, nikkeli-, peili- tai kangaspäällysteisillä napeilla. Paidan kauluksen kuuluu näkyä liivin alta ja kaulus ja silkkihuivi jäävät näkyviin, vaikka liivi napitetaan ylös asti.

Housut sarkaa, kapealla tai leveällä luukulla, polven alle ulottuvat tai pitkät.  Housut ovat istuvat ja takana on vekit, jotka antavat liikkumatilaa. Jos housujen kanssa käytetään henkseleitä, ovat ne aikakaudelle tyypilliset. Ennen henkselit olivat nahkaiset tai nahasta ja kankaasta valmistetut tai virkatut. Joidenkin pukujen kanssa käytetään valkoisia sulhashenkseleitä, jotka on valmistettu pellavakankaasta ja niissä on leveät reikäompeleet. 

Takki eli röijy sarasta. Takit ovat pukukohtaisia ja niitä on sekä lyhyitä että pitkiä. Takki kuuluu oleellisena osana kansallispukuun. Takissa on metalliset tai kangaspäällysteiset napit yleensä kahdessa rivissä. Takissa on taskut ja usein myös körtit, halkio tai vekit selässä, koristeena napit.  Takki on istuva ja se pidetään pääasiassa auki jotta myös liivin kaikki napit näkyvät. 

Sukat villasta tai puuvillasta, ylettyvät polveen tai sen yläpuolelle.  Sukkien kanssa käytetään kudottuja tai peukaloituja sukkanauhoja, jotka kierretään kaksi kertaa jalan ympäri juuri polven alapuolelta. Nauhan päät laitetaan nauhan alle tai sidotaan solmulla ja rusetilla, joka jää lahkeensuun alle.

Vyö moniin pukuihin kuuluu paikkakuntakohtainen helavyö. Vyössä voi olla erimuotoisia heloja. Helavyö puetaan housujen päälle, vyötärökaitaleen alapuolelle. Vyön tehtävänä on vain kuvastaa vaurautta.

Taskukello ketjulla. Voi käyttää kaikkien pukujen kanssa rannekellon sijasta.

Kaprokki on sarasta valmistettu pitkä päällysvaate, jota voi käyttää kaikkien miesten pukujen kanssa. 

Hopeahäät

Aidot hopeahäät kestivät kolme päivää perjantai-iltapäivästä myöhäiseen sunnuntai-iltaan. Kutsuvieraita oli monta sataa.

Morsian oli pukeutunut Tiukalle perinteiseen mustaan morsiuspukuun, jossa oli keltaiset nauhat. Hänellä oli päässään hopeakruunu helymessinkisen hopeakoristeen alla, jossa oli helmiä ja peilejä sekä rintakehäkaulus helymessingistä. Morsiuskruunu saattoi kokonaisuudessaan painaa kaksi ja puoli kiloa. Sulhasella oli perinteinen musta sarkapuku.

Pelimanneilla oli häissä erittäin tärkeä rooli. He olivat korvaamattomia vuoden kaikissa juhlissa, surussa ja arkena. Jokaisessa kylässä oli pelimanneja, joskin toiset olivat nimekkäämpiä kuin toiset. Nykyisessä Kristiinankaupungin kunnassa voidaan Lapväärtin ja Tiukan katsoa olevan seutuja, jotka sata vuotta sitten edustivat parasta mitä suomenruotsalainen kansanmusiikki voi tarjota, ei pelkästään musiikillaan vaan myös kansallispuvuillaan.

Morsiustuvan seinät olivat koristellut hapsulakanoin sekä peilein, lampetein, valokuvin ja messinkisin helyin. Koko kylä osallistui valmisteluihin ja kohteet kerättiin kylän tiloilta. Katosta roikkuivat hapsulakanat ja messinkiset helykoristeet. Morsiusparin yläpuolella roikkui yleensä punainen silkkishaali, morsiustaivas.

Taivaanpitäjät pitivät silkkishaalia morsiusparin yläpuolella hääseremonian aikana hääparin polvistuessa ”taivaan alle”.

Laulukuoro esiintyi mm. ennen vihkimistä ja sen jälkeen.

Suupohjan rannikkoseudulla on pidetty järjestettyjä talonpoikaishäitä, mutta häämusiikki, sekä instrumentaalinen että vokaalinen, on kuitenkin vain osa seudun rikasta pelimanniperinnettä.